Käytämme sivustolla evästeitä parantaaksemme käyttökokemustasi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön.

Movetec Oy | Suokalliontie 9 | 01740, Vantaa | Puh: 09 525 9230 | Asiakaspalvelu: info@movetec.fi | Tilaukset: orders@movetec.fi | Y-tunnus: 0705113-4
 

Onko rima oikeassa paikassa?

 

pole vault 2644779 1920

Ilmastoaktivistien puheisiin on maailman sivu suhtauduttu niin kuin ekstremistien puheisiin yleensäkin. Suurin osa “tavallisista tolkun ihmisistä” antaa niiden mennä tuulen mukana.

Kokonaan toinen asia ovat tutkijoiden ja tieteenharjoittajien jutut. Ne tuntuvat jollain tavalla uskottavilta vaikka samaan aikaan kuulostaisivat uskomattomilta. Niitä ei ainakaan voi leimata oikopäätä huuhaaksi. Tutkijan asema tiedeyhteisössä antaa hyvän selkänojan tavisten vähättelyä vastaan

Aikaisemmin tässä kuussa Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkijat ja saksalainen Energy Watch Group julkaisivat selvityksen, joka väittää, että hiilidioksidipäästöt saadaan nollaan jo ennen vuotta 2050, jos hommaan ryhdytään tosissaan. Sen mukaan ja uusiutuviin energialähteisiin siirtyminen on edullisempaa kuin fossiilisiin ja ydinvoimaan tukeutuminen.

Jos saman asian huutaisi eduskuntatalon portailta risuparta kyltti kädessään, sitä ajattelisi, että tulikohan yliopistoilta sittenkään leikattua tarpeeksi määrärahoja kun opiskelijoilla riittää tuollaiseen puhtia.

Mutta kun sen kirjoittaa LUT-yliopiston professori Christian Breyer, tulee mieleen, että tällaista pitäisi saada yliopistoista enemmän: dataan ja tutkimukseen perustuvia mallinnettuja ratkaisuja ihmiskunnan suuriin ongelmiin.

Edelleenkään taviksella ei ole mitään edellytyksiä arvioida ovatko Breyerin ja EWG:n tutkimusryhmät oikeassa, mutta asenne niillä on kunnossa. Kun tavoittelee kuuta taivaalta tai ikuista elämää saattaa jotain saadakin. Kun tekee sen parhaaseen tietoon ja ennakkoluulottomuuteen nojautuen, mahdollisuudet paranevat entisestään.

Jos tavoittelee marjaa maasta, ei yleensä muuta saakaan. Hyviä ja terveellisiähän marjat tietysti ovat.

 

Samaan asetelmaan voi törmätä monessa muussakin yhteydessä. Myös yrityksissä. Myös tuotekehityksessä. Yritykset voivat käyttää miljoonia tuotekehitykseen ja tuottaa kelpo rakkineita, joissa ei oikeastaan koskaan ole mitään järisyttävää. Kelpo bisnestä, mutta ei mitään, mikä toisi etulyöntiä vuosiksi ja kunniaa vuosikymmeniksi.

Kunniaa ei voi syödä eikä jakaa osinkoina, mutta kummasti se lisää seuraavan, pienemmänkin tuoteuudistuksen kiinnostavuutta ja helpottaa uusien huipputyyppien rekrytointia.

Yritykset, suomalaisetkin, ovat tehneet omilla aloillaan merkittäviä asioita. Sellaisia, joita ei ennen ollut tehty, koska ei ole osattu tai ei ole tullut mieleen. Paperi- ja sellukoneissa oli paljon mullistavaa uutta, Tornion ferrokromin hyödyntäminen oli läpimurto, samoin nikkelin ja kuparin valmistaminen liekkisulatuksella.

Kemppi oli ensimmäinen, joka toteutti hitsausvirtalähteen invertteritekniikalla. Käytännössä kaikki muut tulivat perässä, mutta Kemppi hyötyy edelleen siitä, että oli ensimmäinen. Ei nopein mutta näkemyksellisin. Kemppi oli myös ensimmäinen joka kehitti digitaalisen hitsausvirtalähteen. Finn-Power oli ensimmäinen, joka pisti lineaarimoottoreilla levytyökeskuksen ennennäkemättömään vauhtiin. Edelläkävijän maine on pysynyt.

Yhteistä näille kaikille rajojen rikkojille on se, että yhtiöt ja niiden asiakkaat ovat unelmoineet yhdessä, ja kehitystyötä on tehty parhaan akateemisen ja käytännöllisen tiedon tuella. Jotain on pitänyt keksiä alusta asti itse, mutta suurin osa on pystytty tekemään olemassa olevan tiedon ja parhaan kaupallisen tekniikan päälle.

Toinen yhteinen piirre on se, että läpimurtoja ei ole tehty kiireellä, normaalin tuoteparantelusyklin keskellä. Ainutlaatuisuus vie aikansa. Ja testaus se vasta viekin.

Ruotsissa näitä on tietysti vielä enemmän. Nyt teräsyhtiö SSAB on lähtenyt hankkeeseen, jossa se yrittää tehdä teräksen tuotantoprosessin ilman hiilidioksidipäästöjä. Malmista levyksi ilman päästöjä! Mahdollista laboratoriossa, mutta kallista ja ennennäkemätöntä. Saisikohan sen toimimaan tehdasmittakaavassa? Ehkä, jos tieteentekijät ja teräksenkäyttäjät saadaan innostumaan asiasta.

Se on kuitenkin selvää, että jos SSAB tässä hankkeessa onnistuu, se on muuttanut maailmaa.

 

© Movetec 2019. All rights reserved. Site by Pelismo Oy / p+web®