Käytämme sivustolla evästeitä parantaaksemme käyttökokemustasi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön.

Movetec Oy | Suokalliontie 9 | 01740, Vantaa | Puh: 09 525 9230 | Asiakaspalvelu: info@movetec.fi | Tilaukset: orders@movetec.fi | Y-tunnus: 0705113-4
 

Lyömätön suurmestari

 

chess 1226126 1920

“Tämä työ käytännössä päättää vuosikymmeniä jatkuneen tekoälyn tutkimuksen suunnan.”

Näin totesi vastikään IBM:n kokenut tekoälytutkija Murray Campbell, eikä kysymys ollut hänen omasta tutkimuksestaan, eikä kilpailijan tai kenenkään muunkaan umpikujasta. Kysymys oli niin loistavasta läpimurrosta tekoälyn soveltamisessa, että kaiken nähnyt Campbell ei nähnyt enää parantamisen varaa.

Ilmeisesti Campbellin arvio ei sisällä sarkasmia, mutta hiukan liioittelua kuitenkin. Vaikka tietokone nyt hallitsisikin täydellisesti shakin, go:n ja shogin, onhan vaikeampiakin pelejä olemassa.

Konkaritutkija viittaa DeepMind-yhtiön uuteen AlphaZeroon. Se on tekoälyjärjestelmä, jonka takana on Alphabetin tytäryhtiö DeepMind. Alphabetin tunnetumpi osa on Google.  

AlphaZeron kehittäjät dokumentoivat järjestelmän kehittämisen tieteellisen raportin muotoon. IBM:n Murray Campbell kirjoitti omat kommenttinsa raportin liitteeksi.

Järjestelmän edeltäjä AlphaGo tuli kuuluisaksi keväällä 2016, kun se ensimmäisenä AI-järjestelmänä voitti mestaripelaajan kiinalaisessa go-lautapelissä. AlphaGo oli rakennettu juuri siihen tehtävään, eikä se mitään muuta osannutkaan. Tutkijat opettivat koneelle pelin sääntöjä ja taktiikoita ja mitä lie usean kuukauden ajan, ja hyvähän siitä tuli.

Mutta sitten tuli Alpha Zero. IEEE Spectrum -julkaisun mukaan se opetteli gon kolmessa päivässä ilman varsinaista opetusta ja peittosi edeltäjänsä tämä omassa leipälajissa.

Sitä ennen se oli rökittänyt shakissa Stockfishin, mitä pidetään parhaana shakkitietokoneena - yhden päivän opettelun jälkeen.

   Campbell on itsekin saanut nimensä tekoälyn historiankirjoihin. Hän oli kehittämässä IBM:n Deep Blue -konetta, joka vuonna 1997 voitti niukasti silloisen shakin maailmanmestarin Garri Kasparovin. Samoin kuin AlphaGo melkein kaksikymmentä vuotta myöhemmin, Deep Blue oli tehty tähän yhteen tarkoitukseen, ja siihen oli ladattu kaikki mitä tekoälyjärjestelmistä ja shakista silloin tiedettiin.

IEEE Spectrumin mukaan nykyisiin matkapuhelimiin on saatavilla shakkiohjelmia, jotka pystyvät voittamaan nykyisen maailmanmestarin, norjalaisen Magnus Carlsenin. Nämä ohjelmat taas jäävät täysin varsinaisten shakkitietokoneiden kuten Stockfishin jalkoihin. Ja vuosia kehitetty Stockfish siis häviää AlphaZerolle, kunhan tämä saa päivän aikaa perehtyä lajin hienouksiin.

Campbellin mukaan AlphaZero hallitsee kaikki tämän tyyppiset lautapelit. Siis pelit, joissa kaikki pelitilanteeseen liittyvä tieto on näkyvissä. Siksi Campbellin mukaan tätä tutkimussuuntaa on turha enää jatkaa. Seuraavaksi tutkijoiden pitäisi perehtyä voittamaan vaikeampia pelejä. Sellaisia, joissa on useita pelaajia laudalla yhtä aikaa, kuten StarCraft II, Dota ja Minecraft. Tai sellaisia kuin pokeri, joissa vastustajien kortit ovat piilossa.
Campbell ei usko, että monen pelaajan peleistä on tekoälyjärjestelmille vastusta pitkäksi aikaa. Pariksi vuodeksi korkeintaan. Pokerin tyyppiset sen sijaan voivat olla kovempi pala.

Pokeri on muutenkin portti todelliseen elämään. Pokeritaidot ovat taitoja joita voi hyödyntää arkielämässä, jonka ongelmat eivät aina näyttäydy kokonaan, ja jonka ongelmanratkaisuun tarvittavia kaikkia tietoja ei aina ole saatavilla.

Sellainen pelitaito voisi auttaa ratkaisemaan suuria asioita kuten maailman talouden ongelmia, voittamaan räjähdysmäisesti leviäviä pandemioita, pysäyttämään ilmastonmuutos ja merien saastuminen. Tai avaruuden valloitus.

© Movetec 2018. All rights reserved. Site by Pelismo Oy / p+web®