Käytämme sivustolla evästeitä parantaaksemme käyttökokemustasi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön.

Movetec Oy | Suokalliontie 9 | 01740, Vantaa | Puh: 09 525 9230 | Asiakaspalvelu: info@movetec.fi | Tilaukset: orders@movetec.fi | Y-tunnus: 0705113-4
 

Kolmetoista pikku elättiä

 

 population 1370980 1920

Vientiteollisuuden kova kolmikko Teknologiateollisuus, Kemianteollisuus ja Metsäteollisuus on teettänyt KPMG:llä selvityksen tutusta lempiaiheesta: itsestään ja hyvistä puolistaan.

Tulokset varmasti miellyttävät, ja niitä on hyvä esitellä heti aluksi, kun mennään keskustelemaan poliitikkojen ja johtavien virkamiesten kanssa puolueiden eduskuntavaaliohjelmista tai teollisuuden toimintaedellytyksistä.

Selvityksen mukaan vientiteollisuuden yrityksillä on jopa suurempi vaikutus Suomen kansantalouteen kuin on aiemmin arvioitu. Alojen yritykset luovat suoraan ja välillisesti melkein puolet Suomen bruttokansantuotteesta.

Järjestöt eivät kainostele julistaa, että lähes 1,1 miljoonalla suomalaisella on työpaikka vientiteollisuuden ansiosta. Kymmenen työpaikkaa vientiteollisuudessa luo 13 työpaikkaa muilla toimialoilla.

Tämä kaikki on varmasti, subjektiivisesti ja vientialojen näkökulmasta itsestäänselvästi totta. Jos olet yksi kolmestatoista ja tunnet siksi olevasi kiitollisuudenvelassa vientiteollisuudelle, et ole täysin väärässä. Ehkä kuitenkin voisit hiukan tarkentaa kantaasi ja harkita olevasi mieluummin kiitollinen vientiteollisuudesta.

Nimittäin on siinä työssä ja toimeentulossa jonkin verran omaakin ansiota. Ei tässä ihan vientiyritysten elättejä olla.

Vientialojen vaikutusta hyvinvointiin ei pidä missään tapauksessa vähätellä. Jos on halu  ajaa saksalaista autoa, juoda ranskalaista viiniä ja tepastella italialaisissa käsintehdyissä kengissä, on hyvä olla vientiä, millä nämä mieliteot maksetaan. Sitä paitsi vienti Suomesta ei ole helppoa, erityisesti koneteollisuuden vienti ei ole. Se on pelkästään osaamisen vientiä. Mitään materiaalista etua suomalaisuudesta ei maailmanmarkkinoilla ole.

Kone- ja metallituoteteollisuus, tärkeä vientiala, käyttää Suomessa tänä vuonna tutkimukseen ja tuotekehitykseen noin 750 miljoonaa euroa. Työtä tehdään yrityksissä, tutkimuslaitoksissa ja yliopistoissa. Summan päälle tulee ulkomaisten emo- ja tytäryhtiöiden ja eritasoisten kumppaneiden nimissä tehtävä kehitystyö. Hyvä potti, mutta ei sillä vielä tehdä ihmeitä teollisuuden alalla, jonka liikevaihto  - taas suomalaisissa yksiköissä - on kolmekymmentä miljardia.

Koneita kehitetään monille asiakasaloille monenlaisiin prosesseihin. T&k-toiminnan aihepiireissä on silti piirteitä, jotka ovat samanlaisia monella alalla. Koneet kehitetään ja valmistetaan ammattikäyttöön eli niiden pitää olla sekä luotettavia että suorituskykyisiä. Niiden pitää myös loksahtaa asiakkaan tieto- ja huoltojärjestelmiin osiksi kokonaisuutta.

Nämä vaatimukset ovat ohjanneet jo ainakin vuosikymmenen ajan t&k-työtä koneiden digitaalisuuden kehittämiseen. Muu on saanut jäädä vähemmälle.

Kaikkien koneiden toiminnassa huipputärkeää on niiden kyky aistia ympäristöään ja tarkkailla omaa tilaansa, sen lisäksi, että ne kommunikoivat ylemmän ja alemman tason järjestelmien kanssa ja suorittavat toimintojaan erilaisten ohjausjärjestelmien käskemänä. Mikään kone ei ole kilpailukykyinen, ei edes toimiva ilman antureita, väyliä, lähettimiä, ohjaimia, toimilaitteita ja muita komponentteja, joiden kehittämiseen ei Suomessa ole sen paremmin resursseja kuin osaamistakaan.

Mahdollisuus käyttää vientituotteissa  suurta tuontikomponenttien osuutta on pienelle maalle suorastaan välttämättömyys. Kaikkea ei vaan voi tehdä itse. Ei määrän eikä laadun puolesta. Ei vaikka vientituotteiden kehittäjät olisivat kuinka fiksuja hyvänsä.

Komponenttituonnin mukana maahan tulee komponentteja kehittävistä ja valmistavista maista osaamis- ja tutkimuspanos, jota Suomen vientiteollisuudella ei muuten olisi tuotteisiinsa laittaa. Ilman sitä osaamista ei synny kilpailukykyisiä vientituotteita eikä työpaikkoja niille kymmenelle vientiteollisuuden osaajalle, jotka liittojen näkökulmasta elättävät kolmeatoista muuta.

Eikö olisi paikallaan puhua koko vientialasta laajemmin ja todeta, että tuontialat ja palvelualat ovat Suomessa tärkeä osa vientiteollisuutta. Vai olisko näiden alojen tehtävä oma tutkimuksensa, jonka mukaan vienti olisi vaikeuksissa ilman hyvin toimivaa palveluinfrastruktuuria ja teollisuuden puutteita paikkaavaa teknistä tuontia. Sekin olisi subjektiivisesti katsoen totta.

 

© Movetec 2018. All rights reserved. Site by Pelismo Oy / p+web®