Käytämme sivustolla evästeitä parantaaksemme käyttökokemustasi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön.

Movetec Oy | Suokalliontie 9 | 01740, Vantaa | Puh: 09 525 9230 | Asiakaspalvelu: info@movetec.fi | Tilaukset: orders@movetec.fi | Y-tunnus: 0705113-4
 

Pelataanko?

technology 3189176 1280

Tunnetko vetoa tietokonepeleihin? Ei pasianssiin tai miinanraivaajaan, joita pelataan töissä kun sopiva tauko sattuu. Ei, vaan ajosimulaattoreihin ja suuriin strategiapeleihin tai ehkä mielikuvitusmaailmoissa eläviin World of Warcraftin kaltaisiin seikkailuihin, joita varten kotona nuorempana oli oma huone, tehokas tietokone ja hienot ohjaimet.

Jos tunnet, sitä ei kannata häpeillä. Liitä tieto ansioluetteloosi seuraavaa urasiirtoa silmällä pitäen, ja marssi saman tien pomosi luo. Saatat palata palkankorotuksen ja uuden kiinnostavan projektin kanssa -  taipumuksillesi on nimittäin kysyntää.

Ajosimulaattori ja strategiapeli ovat parhaimmillaan digitaalisia kuvauksia jostain, joka on oikeastikin olemassa. Peliyhtiöt ovat parhaan taitonsa mukaan yrittäneet mallintaa kilpa-autoja ja hävittäjäkoneita ja niiden käyttäytymistä eri tilanteissa.

Pelien avulla voi todentuntuisesti – joskaan ei todenmukaisesti – kokeilla miten eri säädöt tai eri ajotavat vaikuttavat laitteen suoriutumiseen.

Jos ne olisi aivan todella tehty esikuvansa mukaan, ne olisivat kyberfyysisiä järjestelmiä eli esikuviensa digitaalisia kaksosia. Tosin ilman yhteyttä siihen fyysiseen puoleen.

Digitaalinen kaksonen on periaatteessa yksinkertainen konsepti. Se on täydellinen tietokonemalli mistä hyvänsä todellisesta laitteesta, komponentista, järjestelmästä, prosessista, kokonaisesta tehtaasta – mistä hyvänsä. Sillä voi virtuaalisesti tehdä kaiken saman kuin fyysisellä puolikkaallakin mutta ilman laitteiden kulumista ja resurssien kulutusta. Sillä voi hurjastella ilman, että rauta vääntyy ja luita rikkoutuu.

Ohjelmistojen ja tietotekniikan osalta malli voi olla lähes täydellinen. Kaksonen voi emuloida logiikat, käytöt, prosessorit ja ohjaimet, ja ohjelmistot voivat olla sanasta sanaan samat.

Muiden teknologioiden osalta päästään niin lähelle kuin ne osataan staattisilla ja dynaamisilla suunnittelu- ja simulontijärjestelmillä mallintaa.

Käyttökohteet näin hienolle idealle luonnollisesti ovat lukuisat.

Parhaimmillaan digitaalinen kaksonen on yhteydessä fyysiseen maailmaan. Se seuraa fyysisen veljensä elämää, kerää tietoa ja päivittää itseään. Malli ja kerätty todellinen käyttötieto voivat yhdessä tuottaa hyödyllistä tietoa esimerkiksi huollon tarpeesta.

Toinen vaihtoehto on käyttää sitä tuotekehityksessä kaikkien testipenkkien äitinä. Mallia voidaan ajaa kuin sitä itseään, testata eri fyysisiä ohjaimia, mallinnettuja komponentteja, sovellusohjelmia, mitä vain.

Kolmas käyttötapa on tuotannosta. Tarkoin mallinettun koneen tai tuotantojärjestelmän digitaalinen kaksonen antaa tarkkaa tietoa tehtaan toimitusvalmiudesta ja pullonkauloista ja kustannuksista. Tällä osa-alueella hyvät simulointiohjelmat ovat jo varsin täydellisiä digitaalisia kaksosia, varsinkin jos ne lukevat laitteiden anturitietoja ja muita käyttötietoja ja saavat dataa myös tuotannonohjauksen järjestelmistä.

Digitaalinen kaksonen tuottaa tietoa investointien ja seisokkien vaikutuksista ja layout-muutoksien vaikutuksista.

Tuotteiden ja prosessien digitaaliset kaksoset eivät ole pelkkää mielikuvituksen tuotetta. Pääasiassa suuret teknologiayhtiöt kuten GE, Siemens ja IBM kehittävät ja toimittavat niitä kaiken aikaa.

Isot pojat energiateollisuudessa ja ilmailuteollisuudessa käyttävät niitä jo ja valmistelevat koko ajan uusia tapoja saada lisää hyötyä valtavasta tietomäärästä, joka niillä on omista resursseistaan ja niiden käytöstä.

”Mitä isot edellä ja niin edelleen” kuulostaa melkein joka tilanteessa laimealta motivoinnilta. Entä jos sen muotoilisi näin: ”Mitä isot edellä, sitä ne kohta vaativat kaikilta, jotka aikovat toimittaa niille enää yhtään mitään.”

Ennen pitkää edelläkävijäyritykset alkavat vaatia toimittajiltaan dokumentointia, joka voidaan suoraan liittää niiden omiin kaksosmalleihin.

Pienemmille yrityksille urakka on valtava, mutta paloinahan mammuttikin syödään. Eikä sitä tarvitse syödä yksin. Järjestelmätoimittajien ja konetoimittajien tuotteissa on paljon suurilta valmistajilta ostettua tekniikkaa, jonka mallintaminen ehkä jo tehty.

Jäljelle jää ohjemistoalustan hankkiminen ja palapelin kokoaminen. Suuren palapelin kokoaminen.

Sen voi nakittaa vaikka sille suunnittelutoimiston nörtille, joka aina retostelee olevansa aika peto pelaamaan simulaatiopelejä.

 

© Movetec 2019. All rights reserved. Site by Pelismo Oy / p+web®