Käytämme sivustolla evästeitä parantaaksemme käyttökokemustasi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön.

Movetec Oy | Suokalliontie 9 | 01740, Vantaa | Puh: 09 525 9230 | Asiakaspalvelu: info@movetec.fi | Tilaukset: orders@movetec.fi | Y-tunnus: 0705113-4
 

Seksiä sorviin

gears 1236578 1280

Koneenrakennuksen ja mekaniikan ilmiöt saavat julkisuutta vain, jos jotain menee oikein näyttävästi rikki.
Sama koskee sosiaalista mediaa ja suuria valtakunnallisia viestimiä. Muutamaa hype-aihetta lukuunottamatta tekniikka on niille mielenkiinnotonta kuin bussiaikataulun tutkiminen. Koneenrakennus ja koneteollisuus ovat lisäksi vanhanaikaisia, eikä sellaista pidä laskea yli uutiskynnyksen.
Pian vuoden vaihteen jälkeen Yleisradion toimittaja Timo Sipola rikkoi kirjoittamattoman säännön ja kirjoitti muutaman pitkän ja konstailemattoman uutisen konetekniikan koulutuksen alasajosta. Joku keksi vinkata jutuista Twitterissä, missä ne levisivät nopeasti ja keräsivät paljon tykkäyksiä. Ei tietenkään trump-nopeasti eikä kardashian-paljon, mutta tekniikka-paljon kuitenkin.
Ylen ja Sipolan nostama ongelma on todellinen. Teknillisen mekaniikan osaamisen jättäminen hunningolle saattaa vielä tulla todella kalliiksi.
”Pelkästä tavaraviennistä teknillisen mekaniikan osaamiseen perustuvat tuotteet muodostavat puolet. Suurelta osalta myös palveluvienti perustuu menestyneisiin tuotteisiin.”
Lauseet ovat suoraan jutusta. Ei ole syytä epäillä niiden todenperäisyyttä.

Sipola löysi ongelman juurisyyksi yliopistojen ymmärtämättömyyden. Yhteistyö elinkeinoelämän kanssa on väljähtynyt, eikä akatemiassa enää tiedetä mistä se raha oikein tulee.
Sen seurauksena alaa opettavien ja tutkivien professoreiden lukumäärä on vajaassa vuosikymmenessä pudonnut puoleen. Se taas on seurausta useasta asiasta. Resursseja korkeakoulutukseen on vähemmän kuin joskus on ollut, mutta ottajia rahoitukselle on enemmän. Toinen syy on se, että uudet opiskelijatkin hakevat mieluummin jotain muuta uraa itselleen, kuin hiipuvaksi miellettyä konetekniikkaa. Sorvissa nyt vaan ei ole seksiä.
Kun opiskelijoiden määrä laskee, kohta on vähemmän asiantuntijoita, tutkijoita, professoreita. Ennen pitkää osaamista ei pystytä ylläpitämään saati kehittämään kotimaisin voimin.
Yliopistot puolestaan passaavat pallon valtiolle, joka on kiristänyt korkeakoulutuksen rahoitusta ja teollisuudelle, joka saisi olla nykyistä valmiimpi lähtemään maksumieheksi tutkimushankkeisiin.
Elinkeinoelämässä ollaan ihmeissään. Tuotekehityksestä ja valmistuksesta vastaavat johtajat eivät niinkään kaipaa syyllisiä, vaan asiantuntijoita tuotekehitysosastoilleen ja tehtaisiin. Rekrytointiongelmat koskevat myös insinööritoimistoja ja teknistä kauppaa.

Koneenrakennuksen kiinnostavuuden parantamiseksi teknilliset yliopistot ovat itse asiassa tehneet hyvää työtä. Opetuksen sisältö on kiehtova, ja opiskelijat tekevät todella kiinnostavia hankkeita opintojensa aikana. Tähän kuitenkin liittyy riski, että kiinnostavuutta kasvatetaan tärkeän perusosaamisen kustannuksella.
”Rakennus- ja koneensuunnittelun yksi nykypäivän vitsauksista on, että tutkinnon saadakseen ei tarvitse ymmärtää rakenteiden mekaniikkaa kovinkaan syvällisesti. Yliopistojen rahoitus kannustaa laskemaan tutkintovaatimusten kynnystä, mikä vaikuttaa koulutuksen tasoon.”

Nämäkin lauseet ovat Sipolalta.

Alan järjestöt tietysti tiedostavat ongelmansa ja tekevät parhaansa paremman julkisen kuvan rakentamiseksi. Asian tekee vaikeaksi se, että osa koneenrakennusteollisuudesta todella on likaista ja raskasta. Työ on pitkäveteistä ja tuotteet parhaimmillaankin mielenkiinnottomia. Alihankkijayritykset eivät itsekään osaa sanoa kaikista tuotteista mitä ne oikein ovat ja mitä tekevät.

Iso osa yrityksistä on kuitenkin maailman huippua aloillaan. Tuotteet ovat tunnettuja ja haluttuja, ja menetelmät joilla ne suunnitellaan ja valmistetaan käyvät esimerkiksi missä vain.
Yle ja muut suuret valtakunnalliset mediat harvoin nostavat uutisen aiheeksi kotimaisen koneenrakennuksen korkeaa tasoa, ja se on yksi syy siihen, että opiskelijat mieluummin valitsevat jotain muuta. Jos pyrkyä alalle olisi enemmän, myös koulutustarjonta kasvaisi ja taso nousisi. Kysyntää osaajille nimittäin on.

 

© Movetec 2019. All rights reserved. Site by Pelismo Oy / p+web®